Äänestämällä varmistamme, että hyvät uutiset Suomesta jatkuvat
Tilastokeskuksen tilastoja hyödyntäen voi tehdä ajatusleikin. Jos Suomi olisi sadan hengen kylä, kylässä asuisi 23 eläkeikäistä ja 15 lasta. Työikäisiä olisi 62, joista työttömänä 8 henkilöä. Maahanmuuttajia kylän asukkaista olisi 11. Koko kylän asukkaista 70 asuisi aivan kylän keskustassa, 30 etäämmällä. 25 kyläläistä asuisi yksin ja kylässä pidettäisiin yhdet hautajaiset vuodessa.
Suomi on tosiaan maailmassa pieni maa. Suomen väestö on vain 0,07 % maailman väestöstä ja maamme pinta-ala saman verran maailman pinta-alasta. Mutta pienikin voi ponnistaa maailman kärkeen, ja niin Suomi on tehnyt. Kansainvälisissä hyvien asioiden maavertailuissa Suomi on usein kärkijoukossa muiden Pohjoismaiden kanssa.
Myös Suomen työelämä on täynnä hyviä, toimivia käytäntöjä, joiden avulla työntekijöiden työhyvinvointia ja osaamista voidaan kasvattaa. Lisäksi työehtosopimukset ja työelämän lait turvaavat työntekijöiden oikeuksia. Työehtosopimuksiin on kirjattu esimerkiksi tiedot työajasta, vähimmäispalkasta, sairausajan palkasta, vuosilomista ja irtisanomisesta. Laissa on puolestaan tarkat määräykset siitä, miten työnantajan täytyy huolehtia työturvallisuudesta ja työterveydestä.
Työehtosopimuksilla sovitaan myös palkankorotuksista. Seuraavan kolmen vuoden aikana kirkon työntekijöiden palkat nousevat yhteensä 8 prosenttia, kun huomioidaan palkankorotusten kumulatiivisuus. Tänä vuonna palkat nousevat 2,5 %, ensi vuonna 2,9 % ja vuonna 2027 vielä 2,4 %.
Hyvä uutinen on myös se, että Kevan juuri julkaiseman tutkimuksen mukaan työhyvinvointi on lisääntynyt monilla eri osa-alueilla evankelisluterilaisessa kirkossa. Henkinen työkyky sekä innostus ja työn ilo ovat säilyneet hyvällä tasolla, ja selvästi aiempaa useampi olisi jopa valmis suosittelemaan työpaikkaansa. Muiden julkisen alan sektoreiden tavoin monet kirkon työntekijöistä ovat tyytyväisiä työyhteisönsä ilmapiiriin ja esimerkiksi ristiriitojen käsittelyyn. Aiempaa useampi kirkon työntekijä kertoi myös voivansa luottaa ihmisiin työyhteisössään ja olevansa tyytyväinen esihenkilönsä toimintaan.
Tulevaisuusbarometri 2025 on puolestaan Sitran teettämä kyselytutkimus, jossa selvitettiin 15–84-vuotiaiden suomalaisten näkemyksiä tulevaisuudesta. Tutkimustulosten mukaan tulevaisuus kiinnostaa suomalaisia. Omaan tulevaisuuteen tähyillään kyllä toiveikkaasti, sen sijaan ihmiskunnan tulevaisuus näyttää suomalaisten silmissä synkemmältä. Suurin osa suomalaisista kuitenkin uskoo, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Toivotuimpia muutoksia yhteiskunnassa seuraavien kymmenen vuoden aikana ovat työpaikkojen löytyminen kaikille sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantuminen.
Rauhattomassa maailmantilanteessa käytävissä kunta- ja aluevaaleissa äänestäjät painottavatkin todennäköisesti maan turvallisuuden ohella elämän perusasioita kuten toimeentuloa ja hyvinvointivaltion säilyttämistä. Alue- ja kuntavaalit järjestetään yhtä aikaa 13. huhtikuuta 2025. Alueilla ja kunnissa päätetään silloin arkea lähellä olevista asioista.
Seurakunnat edistävät omalta osaltaan hyvinvointialueensa asukkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta sekä toimivat yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Seurakunnilla voi tulevaisuudessa olla entistäkin merkittävämpi rooli esimerkiksi varautumiseen ja valmiuteen liittyvissä asioissa, lapsiperheiden palveluissa, mielenterveyspalveluissa ja ikääntyvien palveluissa. Vaalitulokset vaikuttavat siihen, millaisilla arvoilla ihmisten arkea rakennetaan. Siksi äänestäminen on tärkeää.
Kirjoittaja
