Demokratiassa ylintä päätäntävaltaa käyttää kansa
Uskonnolliset ja kulttuuriset luterilaiset arvomme ovat muovanneet satoja vuosia pohjoismaisia yhteiskuntia, ja kapitalismin sijaan luterilaiset traditiot ovat luoneet demokraattisen hyvinvointivaltiomallin.
Suomessa demokratia on kehittynyt vuosikymmenten aikana tukemaan hyvinvointivaltion rakentamisen ja ylläpitämisen edellyttämää sitoutumista yhteistyöhön ja yhdessä jaettuihin päämääriin. Käytännössä tämä näkyy mm. siinä, että työmarkkinajärjestöjen ja valtion kolmikantaneuvottelut sekä laajapohjaiset hallitukset ovat onnistuneet yhteensovittamaan erilaisia näkökulmia ja tavoitteita vaikeinakin aikoina. Kantavana ajatuksena on ollut yhteinen hyvä ja kansalaisten yhdenvertainen kohtelu.
Suomen perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen, mutta samalla siihen sisältyy meidän jokaisen velvollisuus toisiamme ja yhteiskuntaa kohtaan. Demokratia on yhdessä elämisen tapa, johon kuuluvat ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä tasa-arvoisesta keskustelukulttuurista syntyvä elämänmuoto. Suomen historia on juurruttanut suomalaisten arvopohjaan myös yksimielisyyden ihanteen. Ollaan suomalaisia, ollaan yhtä.
Yksi esimerkki kansakunnan yksimielisyydestä korostui viime vuoden aikana, kun suomalaisten ylivoimainen enemmistö kääntyi melkeinpä yhdessä yössä Nato-jäsenyyden taakse Venäjän käynnistettyä hyökkäyssodan Ukrainaan. Nopeasti saavutettu yhteisymmärrys muodostaa kestävän kansallisen selviytymisvoiman rajan toisella puolella sijaitsevaa ulkoista uhkaa vastaan.
Toimivassa demokratiassa tarvitaan kuitenkin myös erilaisten näkemysten kuuntelemista ja kunnioittamista sekä rakentavaa ja moniäänistä vuoropuhelua. Se ei ole sama asia kuin disinformaation levittäminen, epäasialliset vaikuttamisyritykset tai eri tavoin ajattelevien ihmisten maalittaminen.
Maailma muuttuu ja monimutkaistuu yhä kiihtyvämpään tahtiin. Tämä haastaa demokratiaa niin Suomessa kuin maailmalla. Autoritaariset toimintatavat ja valtiot ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti, myös Euroopassa. Kansainvälisten kehityskulkujen keskeisin oppi onkin, että demokratiaa täytyy puolustaa ja kehittää, erityisesti meillä Suomessa. Demokratian elintilan puolustaminen ja laajentaminen on maailman mittakaavassa pienen maan etu, emmekä tällaisessa keskinäisriippuvaisuuksien ajassa voi eristäytyä muusta maailmasta.
Yksi demokratian tärkeimmistä ulottuvuuksista on se, että kansalaiset itse ovat ylimpiä päättäjiä. Kysymys on lopulta siitä, kuinka moni meistä tunnustautuu hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi, on valmis tekemään töitä sen kehittämiseksi, ja mitä eläminen demokratiassa meille ylipäätään merkitsee.
Demokratia ei ole luonnollinen tila, vaan sitä täytyy vaalia, eikä sitä ei ole olemassa ilman siihen myötämielisesti suhtautuvia kansalaisia. Vaikka demokratia ei järjestelmänä ole aina kaikkein tehokkain valtiomuoto, eivätkä päätökset tyydytä aina kaikkia, on nykymuotoinen kansanvalta siitä huolimatta toimivin valtiomuoto ja kehittynein arvoyhteisö, joka kunnioittaa ja välittää yksilöiden ja eri yhteisöjen tahtoja ja arvoja.
Ihan kohta ovat eduskuntavaalit. Äänestysaktiivisuus kertoo, mikä on demokraattisesti johdetun hyvinvointivaltion todellisten päättäjien tahtotila.
Kirjoittaja
