JUHLITKO JOULUNA JOULUA?
Maanantain (16.12.2024) Helsingin Sanomista silmiini osui kaksi eri artikkelia, joista toisessa käsiteltiin mielenterveysongelmien yleistymistä ja toisessa Islannin nelipäiväisen työviikon kokeilua. Työuupumus ja mielenterveysongelmat ovat kasvaneet globaaliksi ilmiöksi, joka maksaa meille sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan masennuksen ja ahdistuksen vuoksi menetetään vuosittain 12 miljardia työpäivää. Työn vaatimusten kasvaessa on syytä kysyä, kuinka pitkälle ihmistä voidaan venyttää, ennen kuin hän katkeaa.
Islannin esimerkki osoittaa, että toisenlainen työelämä on mahdollinen. Nelipäiväisen työviikon kokeilu johti stressin vähenemiseen, työ- ja vapaa-ajan parempaan tasapainoon sekä yleisen terveydentilan kohenemiseen. Yllättäen tuottavuus ei kärsinyt, vaan pysyi samana tai jopa parani. Samoja tuloksia on saatu myös esimerkiksi Ruotsista.
Kysymys on rakenteista, jotka eivät tue elämää. Työmäärän jatkuva kasvattaminen ja sopeutumisen vaatimus eivät ole kestävällä pohjalla. Ihminen ei ole kone, ja palautumisemme on rajallista. Jatkuva kiire ei tuota parempia tuloksia, vaan lisää ahdistusta, masennusta ja loppuun palamista. Samaan aikaan menetämme työkykyisiä ihmisiä, joiden panos yhteiskunnalle olisi arvokas.
On aika tehdä rohkeita päätöksiä ja kysyä, millä hinnalla olemme valmiita ylläpitämään vanhoja työelämän rakenteita. Talouden kasvu ei voi perustua mielenterveyden uhraamiseen. Islannin kaltaiset esimerkit osoittavat, että työajan lyhentäminen voi tuoda sekä parempaa hyvinvointia että taloudellista vakautta. Meidän tulisi nähdä ihminen osana taloutta, ei pelkästään sen rattaana.
Joulun tulisi olla muutakin kuin palautumista työelämästä. Onko joulumme vain tauko kiireisestä työelämästä, vai muistammeko sen alkuperäisen merkityksen – Kristuksen syntymäjuhlan ja joulun sanoman, joka kutsuu meitä rauhaan, rakkauteen ja toistemme huomioimiseen? Joulu tarjoaa meille mahdollisuuden pysähtyä, hengittää ja nähdä elämämme laajemmin. Työelämä ei voi olla kaiken keskipiste, vaikka se usein siltä tuntuukin. Tämä juhla haastaa meidät kysymään itseltämme: onko jatkuva kiire todella niin tärkeää, että sen vuoksi olemme valmiita uhraamaan terveytemme ja hyvinvointimme? Kun uusi vuosi alkaa, älkäämme kiirehtikö suin päin uuteen, vaan edetkäämme lempeydellä ja harkiten.
On myös tärkeää muistaa heitä, joilla ei ole mahdollisuutta lepoon tänä jouluna. Heitä, jotka työskentelevät varmistaakseen, että maailmamme pysyy turvallisena, terveenä ja toimivana. Kiitos siis teille, jotka kannatte vastuuta silloinkin, kun muut saavat pysähtyä.
Toivotan Sinulle rauhallista ja merkityksellistä joulun aikaa, olitpa sitten vapaalla tai työn äärellä. Kiitän lämpimästi jokaista liittomme jäsentä kuluneesta vuodesta – yhdessä olemme tehneet tärkeää työtä oikeudenmukaisemman ja paremman työelämän puolesta. Toivottavasti voit hyvin!