Korkeaan työllisyyteen perustuva järjestelmä on kovien haasteiden edessä
Hallitusohjelman yksi tärkeimmistä tavoitteista on työllisyyden parantaminen niin, että hallituskauden lopussa työikäisestä väestöstä työllisiä olisi 80 %. Hallitus haluaa myös edistää vihreää talouskasvua ja teknologiaa. Niillä on tiivis keskinäinen kytkös siihen, miten ja minkälaista työtä Suomessa tulevaisuudessa tehdään.
Teknologia ja data sulautuvat jo nyt yhä enemmän ihmisten arkeen. Digitalisaatio on poikkileikannut kaikkia toimialoja. Dataa kerätään ja hyödynnetään entistä enemmän ja sen pohjalta tarjotaan uusia palveluita niin ihmisten kuin organisaatioiden käyttöön. Etäyhteydet ovat tulleet kaikille tutuiksi ja osalla oma työkin on monipaikkaistunut.
Maailman talousfoorumin julkaiseman tutkimuksen mukaan maailmasta katoaa seuraavan viiden vuoden aikana 14 miljoonaa työpaikkaa. Muutosta selittää tekoälyn kehittyminen, joka tulee näkymään lähes kaikilla toimialoilla.
Ikääntyvässä Suomessa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa suhteessa muihin ikäryhmiin. Syntyvyyden vähentyessä Suomen väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun 2030-luvulla. Väestörakenteen muutos vaikuttaa vääjäämättä työllisten määrään, tuottavuuteen ja hyvinvointivaltion rahoitukseen. Työllisten määrään vaikuttaa myös se, että yhä useampi nuori kärsii mielenterveyden häiriöistä. Jo nyt mielenterveyden sairaudet ovat yleisin syy uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Ongelma on laaja ja sillä on kansantaloudellisesti merkittäviä seurauksia, sillä työelämän muutokset ja yleinen tulevaisuutta koskeva epävarmuus saattavat voimistaa mielenterveysongelmia entisestään. Työelämässä vielä pärjäävillekin elämisen kallistuminen herättää huolta päivittäisestä jaksamisesta.
Suomalaisen työelämän tila -tutkimuksesta puolestaan käy ilmi, että lähes kaksi kolmannesta suomalaista kokee, ettei heitä kunnioiteta ja arvosteta työssään. Näyttääkin siltä, että työn imua kokee entistä harvempi. Lisäksi yli neljännes työikäisistä kokee työuupumusoireita. Tulokset ovat pysäyttäviä.
Talousongelmien ohella koko väestön tulevaisuutta sumentaa äärisääolojen lisääntyminen ja luontokato. Myös sota Euroopassa on osoittanut, kuinka välttämätöntä on vahvistaa ja puolustaa demokratiaa sekä varmistaa, että taloutta ja teknologiaa kehitetään oikeudenmukaisesti ja kestävästi niin, että ketään ei jätetä. Yksin ei kukaan jaksa.
Talouden kysymyksissä yhä useammalle rupeaa valkenemaan, että paluuta vanhaan ei ole. Korkeaan työllisyyteen ja tuottavuuteen perustuva järjestelmä onkin kovien haasteiden edessä. Nykyinen talousjärjestelmä ei ole ihmisen ja luonnon kannalta kestävä. Siksi päättäjien vastuu korostuu kaikessa toiminnassa ja se tulee laajentumaan yksittäisistä ympäristökysymyksistä ihmisoikeuskysymyksiin.
Työn tulevaisuutta pohtiessa katse pitää kääntää työpaikkojen määrästä toimeentuloon ja luonnon hyvinvointiin. Miten turvataan ihmisten toimeentulo työelämän muuttuessa? Millaisia vaikutuksia työllä on meidän ja tulevien sukupolvien ekologiseen pääomaan?
Nykyinen hyvinvointi on saavutettu pitkälti ympäristön kustannuksella. Meillä on kiire palauttaa luonnon kantokyky ja tarttua ihmisten hyvinvoinnin kannalta todellisiin haasteisiin. Jos ilmiselviä työelämän muutostarpeita ei nyt oteta vakavasti, kohtaamme nämä ongelmat myöhemmin vielä pahempana kriisinä.
Kirjoittaja
