Luottamuksellisessa työyhteisössä luottamusmiestä arvostetaan
Luottamusmiehen tehtävä ei ole helppo, vaikka hänen asemansa perustuu lakeihin ja luottamusmiessopimuksiin.
Luottamusmiehen tehtävänä on valvoa edustamiensa työntekijöiden etuja sekä työehtosopimuksen ja työelämän lakien noudattamista työpaikalla. Hän huolehtii siitä, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti, sekä tarvittaessa neuvoo ja tukee työntekijöitä erilaisissa työpaikan muutostilanteissa ja mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämisessä. Työntekijöiden edustajana luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa henkilöstöä koskevista asioista. Luottamusmies onkin neuvottelija, sopija, sovittelija ja tiedonvälittäjä työntekijöiden ja työnantajan välillä.
Vaikka työntekijät valitsevat keskuudestaan heitä edustavan luottamusmiehen, voi työnantaja edesauttaa työpaikan yhteishenkeä suhtautumalla luottamusmieheen myönteisesti ja huolehtimalla siitä, että luottamusmiehellä on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Toimivasta yhteistyöstä hyötyy erityisesti työnantaja.
Usein puhutaan siitä, että suomalaisilla työpaikoilla on vaikeus sopia, koska luottamusta ei puolin ja toisin ole. Tai tietoa ei jaeta, koska luottamusta ei ole. Tai vastuuta ei anneta, koska luottamusta ei ole.
Ikävä kyllä myös kirkon sektorilla on työpaikkoja, joissa työntekijöiden työolot ovat surkeat. Tällaisilta työpaikoilta puuttuu yleensä luottamusmies tai jos sellainen onkin, hänet on vaiennettu. Tällaisilla työpaikoilla luottamuksen side, joka pitää ihmiset yhdessä, on katkennut.
Luottamus on vastavuoroista. Luottamus lisää luottamusta ja epäluottamus epäluottamusta. Työpaikalla luottamusta rapauttavat esimerkiksi epäreilu kohtelu, tiedon pimittäminen, yhteisten pelisääntöjen sivuuttaminen ja arvostuksen puute.
Heikosti menestyvissä työyhteisöissä leimallista on se, että työnantaja haluaa päättää asioista yksipuolisesti ilman työntekijöiden kuuntelemista. Pahimmillaan halutaan siivota luottamusmiehet kokonaan pois ja heikentää näin työntekijöiden neuvotteluasemaa. Tällaisen työnantajan tavoitteena ei voi olla työolojen parantaminen, vaan näivettäminen.
Toimiakseen menestyksekkäästi jokainen organisaatio tarvitsee pääomaa. Ei pelkästään rahallista, vaan myös aineetonta luottamuspääomaa. Ilman luottamusta ei ole menestystä. Jos johto rakentaa organisaation epäluottamuksen varaan, organisaatio ei ole kauaa elinvoimainen.
Luottamus syntyy ja sitä ylläpidetään rehellisessä ja avoimessa vuorovaikutussuhteessa. Luottamuksen osoittaminen on samalla arvostuksen osoittamista, puolin ja toisin. Vahva kontrolli sen sijaan tukahduttaa vapauden ja vähitellen myös työmotivaation. Kun työyhteisössä luotetaan yhteisiin tavoitteisiin ja toisiin ihmisiin, työntekijät uskaltavat olla avoimia ja aloitteellisia. Hyvinvoivilta työpaikoilta löytyy lisäksi varsin usein luottamusmies, ja silloin luottamukseen ja yhteistyöhön perustuva kulttuuri pääsee kukoistamaan.
Avoin keskustelukulttuuri edistää luottamusta ja tekee töiden tekemisestä yhdessä helpompaa. Tyytyväiset työntekijät ovat lojaaleja työnantajalleen, jolloin he ovat myös motivoituneempia tekemään työnsä kunnolla. Luottamus vaikuttaa myönteisesti koko työpaikan imagoon.
Luottamus on tunne, mutta se on myös tahtotila. Luottamuksen rakentaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, ymmärrystä ja toisten kunnioittamista. Työpaikalla voi olla useita mielipiteitä ja näkemyseroja, mutta luottamuksellisessa ilmapiirissä niistä uskalletaan puhua. Virheitäkään ei tarvitse pelätä, sillä ilman virheitä ei synny mitään uutta eikä kehitystä tapahdu.
Yhdistyneen kuningaskunnan entinen pääministeri, kaikkien aikojen suurimmaksi britiksikin äänestetty Winston Churchill totesi aikoinaan: “Vaatii rohkeutta nousta seisomaan ja puhua. Yhtälailla vaatii rohkeutta istuutua ja kuunnella.” Haastavat tilanteet ovat tosiaan jokaisen työyhteisön happotesti. Niissä nähdään, onko luottamus todellista, vai pelkkää sanahelinää.