Mistä apua vanhenevalle Suomelle?
Suomella on paljon puolustettavaa. Olemme maailman kärkipäässä vertailtaessa tyytyväisyyttä elämään, kansalaisten keskinäistä luottamusta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tulevaisuuttamme himmentää kuitenkin väestön ikääntyminen, mikä vähentää työvoimaa ja lisää julkisia menoja.
Suomen väestöpyramidi onkin kääntynyt asentoon, jossa yhteiset menot kasvavat tuloja nopeammin. Suomen talouden suorituskyky ei yksinkertaisesti riitä ylläpitämään hyvinvointiamme tavalla, johon olemme tottuneet. Edesmennyttä presidenttiä Mauno Koivistoa siteeraten ”Tarttis tehrä jotain”.
Keskuudessamme on yli 140 000 työikäistä henkilöä, jotka eivät ole töissä, työttöminä tai opiskelemassa. Joukossa on muun muassa kotona asuvia tai tutkintoa vailla olevia nuoria ja eri syistä syrjäytyneitä. Suurimmasta osasta ei tiedetä, mitä he tekevät elääkseen. Tätä joukkoa on etsittävä ja kannustettava työvoimaan osallistumiseen. Erityisesti poikien hyvinvointiin ja koulutukseen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, sillä vähälle jääneestä koulutuksesta käynnistyy surullisen usein syrjäytymiskierre.
Kaikista 16 vuotta täyttäneistä suomalaisista eläkettä saavia on jo kolmannes, 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa. Eläketurvakeskuksen mukaan mielenterveyden sairaudet ovat nousseet yleisimmäksi syyksi, miksi ihmiset joutuvat jäämään eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää. Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusdiagnoosit ovat yleistyneet. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 900 henkilöä.
Suomi tarvitsee jokaista, niin nuorta kuin ikääntynyttä työntekijää, täysin työkykyistä kuin osittain työhön kykenevääkin. Huomiota pitäisi kiinnittää laaja-alaisesti työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Osatyökykyistenkin työssäkäynti onnistuu, jos työelämän käytännöt ja asenteet ovat riittävän joustavia. Alentunut työkyky ei ole ongelma, jos puutteiden sijaan keskityttäisiin yksilön kykyihin ja mahdollisuuksiin.
Elintasomme perustuu siihen, kuinka paljon teemme työtä ja mitä saamme työllä aikaiseksi. Talous kasvaa työn määrää lisäämällä sekä tuottavuutta parantamalla. Tuottavuutta voidaan parantaa rohkeilla investoinneilla, teollisilla innovaatioilla ja digitalisaatiolla. Työn määrä lisääntyy, kun työikäisen väestön määrä kasvaa. Väestönkasvuun on kaksi keinoa: syntyvyyden lisääntyminen ja maahanmuutto.
Suomessa kuolee jo nyt vuosittain enemmän ihmisiä kuin syntyy. Demokraattisessa sivistyneessä yhteiskunnassa valtiovalta ei puutu yksilön oikeuteen perustaa perhe tai jättää lapset hankkimatta. Syntyvyys on yksilötason asia. Siksi tarvitsemme maahanmuuttoa, jos haluamme väestömme kasvavan, ja jotta elintasomme pysyisi nykyisellä tasolla.
Suomi ei kuitenkaan ole ollut viime vuosisatojen aikana kaikista houkuttelevin muuttokohde. Muuttovirrat ovat enemmänkin suuntautuneet Suomesta pois. Suomen kansalaisia asuu maan ulkopuolella noin 300 000 ja suomalaisia muuttaa edelleen ulkomaille joka vuosi 7000-11000 henkilöä.
Suomessa puolestaan asuu noin 440 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä, 8 % koko väestöstä. Se on läntisiin EU-maihin verrattuna vähäinen määrä. Suurin ryhmä ovat venäläiset. Seuraavaksi suurimpien ryhmien juuret ovat Virossa, Irakissa tai Somaliassa. Nettomaahanmuutto on ollut viime vuosina 12 000–18 000 ihmistä. Etlan mukaan Suomi tarvitsee kuitenkin vuosittain 44 000 maahanmuuttajaa, jotta huoltosuhde muuttuisi suotuisammaksi. Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhdetta työssäkäyviin.
Suomi ei paini väestöhaasteen kanssa yksin. YK:n vuoteen 2050 ulottuvan väestöennusteen mukaan maailman väestönkasvu hidastuu, ja se voi keikuttaa jopa valtioiden välisiä valtasuhteita. Kun elintaso nousee, syntyvyys pääsääntöisesti laskee. Elintason noustessa myös syyt muuttaa pois omasta kotimaasta vähentyvät.
Suomessa ilmiö näkyy jo. Virolaisten maahanmuutto on helpottanut työvoiman tarvetta jo vuosia. Suomi ei kuitenkaan enää houkuttele virolaisia entiseen tapaan, vaan yhä useampi heistä on lähtenyt takaisin synnyinseudulleen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on sulkenut maahanmuuton Venäjältä Suomeen.
Syrjäinen, kylmän sään ja vieraan kielen Suomi ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto, jos työnhakija etsii töitä useista maista samaan aikaan. Puolison työllistyminen tai lasten saaminen englanninkieliseen päiväkotiin tai kouluun voivat olla kynnyskysymyksiä, miksi Suomi ei kiinnosta varsinkaan perheellisiä tulijoita. Toimiva yhteiskunta ei juurikaan houkuta, ellei perheen perusasioita saada järjestymään varsin ripeästi.
Unohtaa ei myöskään sovi työelämän globaalia murrosta. Työtä tehdään yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumatta. Suomalaisilla yrityksillä on jo nyt lukuisia ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka eivät kuitenkaan asu ja tuo verotuloja Suomeen.
Yhteiskunta voi toki menestyä ilman väestönkasvuakin, mutta Suomen kaltaisella hyvinvointivaltiolla on sukupolvien välisiä lupauksia ja velvoitteita, kuten julkiset palvelut ja eläkejärjestelmä. Ellei väestömme kasva, tarkoittaa se auttamatta elämisen kallistumista ja hyvinvointipalveluiden alasajoa, josta lopulta seuraa kansakunnan elintason lasku.
Kirjoittaja
