Kauden 2025–2027 puheenjohtaja valitaan marraskuussa: Näin ehdokkaat vastaavat heille esitettyihin kysymyksiin
Kolme ehdokasta on asettunut ehdolle Kirkon alojen hallituksen puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2027. Tässä artikkelissa he esittäytyvät jäsenistölle ja vastaavat viiteen heille esitettyyn kysymykseen, tarjoten näkemyksiään ja tavoitteitaan liiton tulevaisuudelle. Uusi puheenjohtaja valitaan edustajiston syyskokouksessa 29.11. Helsingissä.
Edustajiston muodostavat jäsenyhdistysten valitsemat edustajat sekä henkilöjäsenten joukosta valitut edustajat. Jäsenyhdistykset valitsevat edustajistoon 25 edustajaa ja 50 varaedustajaa.
1. Mikä on mielestäsi hallituksen puheenjohtajan keskeisimmät tehtävät?
Antti: Hallituksen puheenjohtaja johtaa liiton toimeenpanevaa elintä eli hallitusta. Hallituksen lukuisat tehtävät ovat sääntöjemme pykälässä 22: hallitus mm. johtaa, kehittää ja edustaa liittoa, valmistelee ja panee täytäntöön edustajiston päätökset sekä hoitaa liiton varoja ja omaisuutta. Hallituksessa ovat edustettuna kaikki liittomme 11 jäsenyhdistystä ja yleensä hallituksen kokouksissa ovat läsnä edustajiston puheenjohtaja sekä toimistosta vähintään toiminnanjohtaja.
Hallituksen puheenjohtaja johtaa myös työvaliokuntaa, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja hoitaa kiireellisiä asioita.
Hallituksen puheenjohtajan johtamia kokouksia näillä kahdella liittomme toimielimellä on yhteensä vähintään 13 kalenterivuoden aikana.
Tuula: Puheenjohtajan perustehtävät tulevat yhdistyslaista, esim. hallituksen kokousten johtaminen, ja ne pitää aina hoitaa hyvin kaikkien lakien ja sääntöjen mukaan. Puheenjohtajan rooliin kuuluu kumminkin paljon muita tehtäviä, jotka mielestäni ovat hallituksen ja liiton toiminnan kannalta tuota lakisääteistä peruskauraa keskeisempiä.
Yksi keskeinen tehtävä on osata katsoa liiton toimintaa kokonaisuutena ja kysyä miten hallituksen muut jäsenet, ja liiton toimihenkilöt näkevät saman kokonaisuuden. Ei ole vain yhtä tapaa koota palapeliä. Toinen keskeinen tehtävä on auttaa liiton toimihenkilöitä toteuttamaan liiton strategiaa ja toimintasuunnitelmaa. Tai sanoa stop, jos huomaa, että nyt mennään väärään suuntaan tai tarvitaan aikalisä.
Mutta, ennen kaikkea puheenjohtajan keskeinen tehtävä on olla hyvä tiimityöntekijä, joka pitää yllä hyvää työilmapiiriä, antaa tilaa muiden näkemyksille ja osaamiselle, osaa delegoida ja omalla toiminnallaan luo onnistumisen mahdollisuuksia koko tiimille.
Björn: Hallituksen puheenjohtajan keskeinen tehtävä on tietenkin olla päävastuussa hallituksen linjavedoista ja toiminnasta. Puheenjohtajan on kuitenkin muistettava ettei työtä tehdä yksin vaan yhdessä muita kuunnellen. Varsinaisen hallitusten yhteisten kokoontumisten lisäksi painottaisin aktiivista yhteydenpitoa jäsenyhdistyksiin eri tavoin. Ei siis erikseen vaan yhdessä motolla.
2. Kuinka pitkään olet toiminut Kirkon alat ry:n hallinnollisissa tehtävissä? Kerro tarkemmin, missä tehtävissä.
Antti: Olin vuodet 2016–2018 liittomme hallituksen toinen varapuheenjohtaja ja työvaliokunnan jäsen. Vuodesta 2019 alkaen olen ollut hallituksen ja työvaliokunnan puheenjohtaja.
Tuula: Noin 16 vuotta. Olen toiminut Kirkon keskushallinnon toimihenkilöt KKHT ry:n hallituksen varajäsenenä ja sihteerinä, Kirkon toimihenkilöt KTH ry:n (johon KKHT ry fuusioitui v. 2013 alusta), hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana, tiedottajana ja puheenjohtajana. KTH ry:n puheenjohtajan ja tiedottajan tehtävissä toimin edelleen. Lisäksi olen toiminut SVTL:n Helsingin alueyhdistyksen hallituksen varajäsenenä ja Helsingin aluetoimikunnan jäsenenä, sihteerinä ja talousvastaavana sekä Kirkon alojen hallituksen ja edustajiston varajäsenenä.
Kirkon alojen luottamusmiehenä olen toiminut vuoden pidempään, eli noin 17 vuotta.
Björn: Luottamusmiehenä olen toiminut kohta parikymmentä vuotta, mutta kokemusta liiton hallituksen työskentelystä minulla ei ole, olen toiminut yhden kauden kirkonpalvelijat ry:n hallituksen jäsenenä.
3. Mitä ammattialaa edustat Kirkon aloissa?
Antti: Olen Tapiolan seurakunnan ylivahtimestari eli kirkonpalvelija.
Tuula: Viestintää.
Björn: Edustan Kirkonpalveliljat ry:tä.
4. Mikä on mielestäsi ammattiliittomme tärkein tehtävä?
Antti: Monista tärkeistä tehtävistä nostan ykköseksi – kun ollaan neuvottelujen kynnyksellä – sen, että Kirkon Alat ry neuvottelee itse omilla neuvottelijoillaan työ- ja virkaehtosopimukset (ainoana kolmesta työntekijöiden pääsopijajärjestöstä). Sopimusalojahan on kolme kappaletta: evankelisluterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko sekä kristilliset järjestöt.
Tuula: Edunvalvonta, eli jäsenten edustaminen työmarkkinaneuvotteluissa sekä edistää heidän oikeusturvaansa ja hyvinvointiaan työelämässä. Viestintäihmisenä tärkeyslistani yläpäässä ovat myös jäsenviestintä sekä vaikuttamistoiminta ja -viestintä. Selkeä, ajankohtainen ja oikein ajoitettu jäsenviestintä on luottamuksen kivijalka. Jäsenten on voitava luottaa siihen, että liitto tekee mitä sanoo tekevänsä ja avoimesti kertoo mitä se tekee ja milloin. Vaikuttamistoiminta ammattiyhdistysliikkeen sisällä ja ulospäin työantajien ja yhteiskunnan (esim. lainsäätäjien) suuntaan ovat edunvalvonnan toteuttamista käytännössä. Asioihin pitää yrittää vaikuttaa ennen kuin niistä päätetään.
Liiton tarjoamat lakimiespalvelut ja tuki luottamusmiehille ovat myös tärkeitä. Luottamusmiehet tekevät liiton jalkatyötä kentällä. Ammattiliiton perustehtäviin kuuluu myös riittävän työtaisteluvalmiuden ylläpito, vaikka itse työtaistelu ei ole tavoite.
Itselleni merkityksellistä on myös se, että liiton katon alla on kolme eri sopimusalaa ja sen jäseninä viranhaltijoita ja työntekijöitä eri kirkoista ja kirkollisista järjestöistä. Olen reilut kolmekymmentä vuotta toiminut virassa, jossa ekumenia näkyy ja kuuluu joka työpäivä. Se on suuri rikkaus ja on opettanut minulle paljon.
Björn: Ammattiliitomme tärkein tehtävä on ja tulee olemaan edelleen on jäsentensä oikeuksien puolustaminen nykyisellä hyvinkin tuulisella kentällä ja olla mukana laatimassa yhteistyössä muiden osapuolten kanssa työehtosopimuksia joilla turvataan jatkossakin mahdollisuudet oikeudenmukaiseen työelämään.
5. Minkälaisena näet Kirkon alat kymmenen vuoden kuluttua?
Antti: Kirkon Alat ry on hyvin paljolti samanlainen ammattiliitto kuin nytkin eli suurin kirkon alojen ammattiliitto Suomessa. Se on ekumeeninen ja moniammatillinen liitto, jolla on asiantunteva ja erinomaisesti palveleva toimisto, josta saa jäsenetuna mm. lakimiehen lakineuvontaa työsuhdeasioissa. Liitolla on yhä monta sataa liiton hyvin kouluttamaa luottamusmiestä työpaikoilla. Heidän roolinsa ja tehtävänsä ovat vielä isommat ja tärkeämmät kuin tänä päivänä. Itse olen kymmenen vuoden kuluttua yhä hienon liittomme ylpeä jäsen ja olenkin ollut silloin jäsenenä 36 vuotta.
Tuula: Aktiivisena toimijana, joka on onnistunut sopeuttamaan toimintaansa kirkollisen toimialan muuttuneisiin olosuhteisiin perustehtävästään tinkimättä ja, joka näkee myös mahdollisuuksia muutosten tuomien haasteiden keskellä.
Kymmenen vuoden kuluttua elämme 2030-lukua, jolloin kirkon jäsenkadon ennustetaan vaikuttavan vahvasti koko kirkon ja järjestöjen talouteen ja toimintaedellytyksiin. Vaikeita ja kipeitä taloudellisia sopeuttamistoimia tehdään ja on jouduttu tekemään seurakunnissa, kristillisissä järjestöissä ja liitossamme jo nyt. Ovatko ne riittäviä sitä emme vielä tiedä. Tulevaisuudesta emme muutenkaan tiedä, mutta voimme tehdä parhaamme vaikuttaaksemme siihen. Ja, se haasta koko kirkollisen kentän yhteistyöhön ja kaivamaan parhaimmat innovaatiokykymme ja muutosmuskelimme esiin!
Björn: Näen, että Kirkon alat ry on 10 vuoden päästä edelleen kirkon sopimuskentällä vahva pelaaja, jonka asiantuntemusta ja muita vahvuuksia kunniotetaan molemmin puolin sopimuspöytää, ja johon työntekijät kokevat haluavansa kuulua.