YKSINÄISYYDEN MONET KASVOT
Sosiaalinen yksinäisyyden tunne syntyy siitä, ettei koe kuuluvansa mihinkään ryhmään. Sosiaalinen yksinäisyys on tunne siitä, ettei henkilöllä ole riittävää määrää sosiaalisia kontakteja tai yhteyksiä muihin ihmisiin, ja että hän tuntee itsensä eristyneeksi ja eristetyksi muista. Tämä tunne voi syntyä eri syistä, kuten vallitsevasta elämäntilanteesta tai henkilön synnynnäisestä persoonallisuuspiirteestä, kuten ujoudesta tai sosiaalisten tilanteiden pelosta.
Sosiaalinen yksinäisyys on globaali ilmiö ja maailman terveysjärjestö WHO:n suuri huolen aihe. Yksinäisyydellä on merkittäviä vaikutuksia henkilön psyykkiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Se voi johtaa masennukseen, ahdistukseen, stressiin ja erilaisiin fyysisiin terveysongelmiin, kuten verenpaineen nousuun tai heikentyneeseen immuunijärjestelmään.
Yksinäisyys voi toki olla myös ihmisen oma valinta, eikä yksinäisyyteen eristäytyminen ole välttämättä aina negatiivinen asia, joka aiheuttaa kärsimystä.
Sosiaalisen yksinäisyyden lisäksi on olemassa myös emotionaalista yksinäisyyttä. Se on tunnetta, jota koetaan usein toisten ihmisten seurassa tilanteissa, joissa ei tule nähdyksi ja kuulluksi. Se on tunne, ettei ole kuuntelijaa, tai että ympärillä olevat ihmiset eivät osaa kuunnella oikealla tavalla. Ihminen voi kärsiä emotionaalisesta yksinäisyydestä, vaikka hänellä olisi paljon sosiaalisia kontakteja ja ystäviä.
Yksinäisyys voi pahimmillaan johtaa tietynlaiseen ketjureaktioon, jossa painottuvat epävarmuuden, ulkopuolisuuden, häpeän ja merkityksettömyyden tunteet, jotka puolestaan johtavat sosiaalisista suhteista vetäytymiseen. Yksinäisyyden tunteet vaikuttavat ihmisen toimintaan syventäen yksinäisyyden kokemusta ja vaikeuttaen sosiaalisten suhteiden luomista.
Työyksinäisyys on toistaiseksi vielä varsin tuntematon ilmiö ja sitä on tutkittu vähän. Yksinäisyystyöstään tunnettu järjestö Helsinki Missio ry on lanseerannut Work To Belong -ohjelman, jonka tavoitteena on poistaa työelämän yksinäisyyttä. He tarjoavat työyhteisöille työkaluja yksinäisyyden vähentämiseksi. Toinen mainitsemisen arvoinen toimija on Erätauko-säätiö, jonka missiona on rakentaa Suomeen laadukkaampaa keskustelukulttuuria. Tavoitteena on opettaa ihmisiä pysähtymään, kuuntelemaan sekä saamaan paikalle myös heidät, jotka herkästi jäävät keskustelun ulkopuolelle.
Kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen kokemukset ovat tärkeä osa työhyvinvointia, sillä ne lisäävät työntekijöiden tyytyväisyyttä, motivaatiota ja sitoutumista työhön. Kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen kokemukset tarkoittavat sitä, että työntekijä kokee, että hänen mielipiteitään ja näkemyksiään arvostetaan ja otetaan huomioon työpaikan toiminnassa ja päätöksenteossa.
Resepti, joka kannattaa napata talteen:
Pysähdy, kohtaa ja kuuntele. Toista monta kertaa!
Kirjoittaja
