Kolmen Ristin kirkko Imatralta ja Lakeuden Risti Seinäjoelta hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon

5.8.2026UutinenUutisetYleiset uutiset

Unescon maailmanperintökomitea on hyväksynyt Aalto Works -arkkitehtuurikohteiden sarjan maailmanperintöluetteloon. Siihen sisältyvät mm. Kolmen Ristin kirkko Imatralla sekä Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskukseen kuuluva kirkko, Lakeuden Risti.

Unescon maailmanperintökomitea kokoontui 19.-29.7.2026 Busanissa Etelä-Koreassa 48. istuntoonsa, jossa se hyväksyi maailmanperintöluetteloon suomalaisen kokonaisuuden, johon kuuluu 13 Aaltojen suunnittelemaa modernin arkkitehtuurin kohdetta.

Aalto Works edustaa Alvar, Aino ja Elissa Aallon humanistista modernismia ja korostaa arkkitehtuurin roolia hyvinvointiyhteiskunnan rakentumisessa. Samalla se kuvastaa heidän merkittävää vaikutustaan modernin arkkitehtuurin kansainväliseen kehitykseen.

Aalto Works -kokonaisuuteen kuuluvat: Alvar Aallon ateljee, Alvar Aallon kotitalo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo ja Kulttuuritalo Helsingissä, Jyväskylän yliopiston Aalto -kampus, Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo Jyväskylässä, Paimion parantola, Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Sunilan asuinalue Kotkassa, Villa Mairea Porissa sekä Kolmen Ristin kirkko Imatralla.

Suomen maailmanperintökohteet

Aalto Worksin myötä Suomessa on nyt kahdeksan Unescon maailmanperintökohdetta. Näistä seitsemän on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde.

Suomen maailmanperintökohteet ovat Suomenlinna (1991), Vanha Rauma (1991), Petäjäveden vanha kirkko (1994), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996), Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue (1999), Struven astemittausketju (2005), Merenkurkun saaristo (2006) sekä Aalto Works (2026).

Maailmanperintöluetteloon on koottu maailman merkittävämpiä kulttuuri- ja luonnonperintökohteita. Luettelossa on tällä hetkellä yli 1240 kohdetta eri puolilta maailmaa.

Maailmanperintöluetteloon valittavista kohteista päättää Unescon maailmanperintökomitea, johon kuuluu 21 jäsenvaltiota. Komitea arvioi uusia kohde-esityksiä sekä seuraa maailmanperintökohteiden tilaa ja suojelua.

Unescon maailmanperintösopimus on vuonna 1972 hyväksytty kansainvälinen yleissopimus, jonka tavoitteena on tunnistaa, suojella ja säilyttää ihmiskunnalle erityisen arvokasta kulttuuri- ja luonnonperintöä. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1987.

Sopimus perustuu valtioiden väliseen yhteistyöhön ja yhteiseen vastuuseen maailman ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämisestä tuleville sukupolville.

Seinäjoen Lakeuden Risti

Seinäjoen kaupunkikeskus syntyi kahden arkkitehtuurikilpailun pohjalta. Vuonna 1951 Alvar Aalto voitti Seinäjoen seurakunnan järjestämän kirkkokilpailun ehdotuksellaan ”Lakeuksien risti”. Seitsemän vuotta myöhemmin (1958) hän voitti myös Seinäjoen kauppalan (vuodesta 1960 kaupungin) järjestämän kauppalantalokilpailun ehdotuksellaan ”Kaupungintalo”, ja näin hänelle tarjoutui tilaisuus kokonaisen kaupunkikeskuksen suunnittelemiseen.

Lakeuden Risti on vuosina 1957-1959 rakennettu ja vuonna 1960 käyttöön vihitty kirkkorakennus Seinäjoella. Kirkko sijaitsee Aalto-keskuksessa kaupungintalon ja kirjaston välittömässä läheisyydessä. Erityisen tunnetuksi kirkon on tehnyt sen 65 metriä korkea kellotorni, josta näkyy lähes koko Seinäjoen kaupunki. Se onkin turistien suosima matkailukohde. Lakeuden Risti on museoviraston suojelema, kuten koko muukin Aalto-keskus. Lakeuden Risti on yksi seitsemästä Seinäjoen kirkosta. Lakeuden Ristin kirkkosali on muodoltaan katedraalikirkko. Salissa on 1200 istumapaikkaa. Lisäksi urkuparvella on 24 paikkaa. Sali on 47 metriä pitkä ja sen lattia kohoaa, niin että salin takaosa on 60 cm etuosaa korkeammalla.

Imatran Kolmen Ristin kirkko

Kolmen Ristin kirkko, josta käytetään myös nimeä Vuoksenniskan kirkko, on Alvar Aallon suunnittelema kirkko Imatralla Etelä-Karjalassa. Se on Suomen uudemman kirkkoarkkitehtuurin keskeisiä rakennuksia ja kuuluu Alvar Aallon kansainvälisesti arvostetuimpaan tuotantoon. Kirkko rakennettiin valkoiseksi rapatusta tiilestä 1957-1958 ja vihittiin käyttöön syyskuussa 1958. Kirkkosali koostuu kolmesta, siirrettävin väliseinin erillisiä tapahtumia varten omiksi tiloikseen erotettavasta osasta, joissa on kussakin oma sisäänkäynti. Sisäänkäyntejä on yhteensä viisi. Kaikkien tilojen ollessa käytössä kirkkosalissa on noin 800 istumapaikkaa. Akustiikkaa ja valaistusta on tehostettu pohjakaavan epäsymmetrisyydellä. Kirkossa ei ole alttaritaulua, vaan sen tilalla on kolme valkoista puuristiä. Kellotorni on 34 metriä korkea.