Liian monelle lapselle joulu on musta
Tulevaisuus on lapsissa, sanotaan. Tuoreen Pelastakaa Lapset ry:n tekemän Lapsen ääni 2025-kyselyn mukaan perheiden väliset tuloerot heijastuvat yhä selvemmin lasten arkeen. Sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset kasautuvat jo valmiiksi heikossa asemassa olevien perheiden harteille.
Tänä päivänä Suomessa elää lähes 123 000 köyhää lasta. Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut vaikutusarvioissaan, että hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset pudottavat vielä lisää lapsia köyhyysrajan alapuolelle. Jos köyhien lapsistakin tulee köyhiä, minkälaisessa yhteiskunnassa me tulevaisuudessa elämme?
Virallisissa tilastoissa Suomessa ei nähdä nälkää, mutta pienituloisten perheiden lapsista noin viidesosa kokee, että kotona ei saa riittävästi ja säännöllisesti ruokaa. Varsinkin viikonloppuisin ja loma-aikoina tällaiset lapset pelkäävät, että joutuvat menemään nälkäisinä nukkumaan.
Vähävaraisissa terveysongelmista kärsivissä perheissä rahat eivät tahdo riittää tarvittaviin lääkkeisiin ja pula päivittäistavaroista on jatkuvaa. Arjen todellisuutta voi olla sekin, että ehjien sukkien ostamista joutuu odottamaan seuraavaan palkkapäivään. Tiukan taloustilanteen kanssa kamppailevien perheiden lapset kokevat myös muita useammin ulkopuolisuuden tunteita ja kaveriporukasta ulos jäämistä, koska muut ikätoverit tekevät asioita, joihin köyhällä lapsella ei ole varaa.
Monella pienituloisten perheiden lapsella ei myöskään ole omaa tietokonetta tai tablettia. Koulunkäynti voi silloin käydä raskaaksi, kun ei ole tarvittavia laitteita kotitehtävistä suoriutumiseen. On selvää, että jos lapsesta saakka jää jatkuvasti paitsi sellaisesta, mitä toisilla on, riski mielenterveysongelmiin kasvaa. Pahimmillaan jatkuva köyhyys ruokkii epätoivoa ja näköalattomuutta.
Kun rahat eivät riitä, vanhemmat ottavat usein vastaan montaa työtä. Silloin lapset joutuvat huolehtimaan itse itsestään. Läksyjen sijaan lapsen aika voi mennä kotitöihin ja pienemmistä sisaruksista huolehtimiseen. Pienituloisuus saattaakin ajaa osan lapsista aikuistumaan liian aikaisin. Ei ole mahdollista opiskella, kun on pakko hakeutua työelämään selviytyäkseen elämän perustarpeista.
Suomi haluaa esiintyä maailmalla kansalaisistaan huolehtivana hyvinvointivaltiona, mutta onko meillä aitoa solidaarisuutta heikossa asemassa olevia ihmisiä kohtaan? Suhteellista köyhyyttä tulee olemaan aina, mutta absoluuttista köyhyyttä, jossa ihmiseltä puuttuvat perustarpeet, kuten riittävä ruoka, lääkkeet ja vaatetus, ei Suomessa saa olla.
Ensisijainen ratkaisu lapsiperheiden kurjistuneeseen tilanteeseen on parantaa perheiden toimeentuloa hylkäämällä lakimuutokset, jotka lisäävät ja syventävät lapsiperheköyhyyttä. Lapsiköyhyyttä ja köyhyyden muuttumista ylisukupolviseksi pitää ehkäistä tehokkaasti ja viipymättä. Tutkimusten mukaan yhteiskunta ei voi tehdä parempaa investointia kuin huolehtimalla pienimmistään.
Kyse on lopulta arvovalinnoista. Jokaisella ihmisellä on oikeus olemassaoloonsa. Se ei perustu hänen tekoihinsa, taustaansa tai ominaisuuksiinsa. Se on ihmisoikeuden perusta ja vahvistettu sekä Suomen perustuslaissa että Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa.
Ääriolosuhteissa ihminen selviytyy ilman ruokaa muutaman viikon, ilman vettä muutaman päivän ja ilman happea muutaman minuutin. Mutta ilman toivoa ihminen ei selviydy. Toivo on lahja, jonka vain me ihmiset voimme antaa toinen toisillemme.
Jokaisena jouluna ajatuksemme kääntyvät joulun lapseen, joka syntyi Betlehemissä. Jouluun liittyy myös lahjat ja yltäkylläisyys. On surullista, että liian monelle lapselle joulu on musta.
Kirjoittaja
