Demokratia on tapa elää yhdessä
Demokratian tila Euroopassa on herättänyt huolta jo pitkään. Viime vuosien kehitys on opettanut, että demokraattinen oikeusvaltio rapautuu pienin askelin ja usein kansan huomaamatta. Kansalaisina keskitymme eri puolueiden välisiin erimielisyyksiin, mutta esimerkiksi Unkarin vaalitulos osoitti, ettei demokratian ratkaisevin jakolinja kuljekaan poliittisten puolueiden välillä. Se kulkee oikeusvaltion puolustajien ja vallan keskittäjien välillä. Siksi oikeusvaltiota puolustetaan parhaiten pitämällä vallankäytön rajat kirkkaina jo silloin, kun kaikki näyttää vielä normaalilta.
Pohjoismaista yhteiskuntaa ei ole rakennettu tyhjiössä. Uskonnolliset ja kulttuuriset luterilaiset arvot ovat muovanneet yhteiskuntiamme vuosisatojen ajan, ja juuri ne loivat pohjan demokraattiselle hyvinvointivaltiolle. Ajatus jokaisen ihmisen arvosta, vastuusta lähimmäisestä ja yhteisestä hyvästä on kantanut kauas.
Suomessa demokratia on taannut kansan keskinäisen luottamuksen. Yhteistyö, kompromissit ja jaetut päämäärät ovat olleet keskiössä. Tämä on konkretisoitunut esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen ja valtion kolmikantaneuvotteluissa sekä laajapohjaisissa hallituksissa, jotka ovat kyenneet sovittamaan yhteen erilaisia näkemyksiä vaikeinakin aikoina. Kantava ajatus on ollut yksinkertainen mutta vahva: yhteinen hyvä kuuluu kaikille, eikä kaveria jätetä.
Myös vahva ay-liike kytkeytyy vakaaseen demokratiaan. Ammattiliitot edistävät työntekijöiden oikeuksia työehtosopimuksilla ja osallistumalla lainsäädäntöön. Liitot vahvistavat tasa-arvon toteutumista ja nostavat esiin epäkohtia, kuten alipalkkausta ja työperäistä hyväksikäyttöä. Ammattiliitojen toiminnalla on merkittävä vaikutus luottamuksellisen yhteiskunnan olemassaoloon. Mutta kun ammattiliittojen toimintaoikeuksia kavennetaan, esimerkiksi rajoittamalla lakko-oikeutta, kysymys ei ole vain työmarkkinoista vaan demokratian tilasta.
Perustuslakimme mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Kansanvaltaan sisältyy oikeus osallistua ja vaikuttaa, mutta myös velvollisuus toisiamme ja yhteiskuntaa kohtaan. Demokratia ei ole vain vaalipäivä tai hallintomalli, se on tapa elää yhdessä. Toimiva demokratia edellyttää erilaisten näkemysten kuuntelemista ja kunnioittamista sekä avointa ja moniäänistä vuoropuhelua. Rakentava keskustelu ei ole sama kuin disinformaation levittäminen, epäasiallinen vaikuttaminen tai toisin ajattelevien maalittaminen. Päinvastoin, demokratia kestää vain silloin, kun vapaudet yhdistyvät vastuuseen.
Maailma ympärillämme muuttuu ja monimutkaistuu kiihtyvällä vauhdilla. Autoritaariset toimintatavat ovat lisääntyneet myös Euroopassa. Kansainvälinen kehitys muistuttaa karulla tavalla siitä, että demokratia ei ole pysyvä olotila. Sitä täytyy puolustaa, kehittää ja ennen kaikkea elää todeksi arjessa.
Kun katsoo maailmaa ympärillämme, on aiheellista olla kiitollinen. Monissa maissa valta nimittää itse itsensä, vaalit ovat näennäisiä ja oppositio vaiennetaan. Aidossa demokratiassa ihmiset saavat äänestää, vaalit ovat vapaat ja rehelliset, ja tulos vaikuttaa todelliseen vallankäyttöön.
Demokratia ei ole kehittynyt itsestään eikä se säily automaattisesti. Siksi sen puolustaminen on sekä oikeus että velvollisuus, tänään, täällä ja kaikkialla.
Kirjoittaja
